VASENKÄTISTEN VESTIVAALI 2018

OHJELMA

Lauantai 11. elokuuta 2018

Ilmainen ohjelma Viialan torilla

15.00 Huuliharpunsoiton Suomen mestari Serko Nieminen & Henry Kuronen
15.30 Vuoden Vasenkätisen palkitseminen. Arto Nyberg haastattelee Vuoden Vasenkätistä

Iltaohjelma Viialan Seurahuoneella, Keskuskatu 44, Akaa

18.00 Lipunmyynti alkaa
19.00 Mikko Alatalo
20.30 Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nubialaiset
22.00 Eini
00.00 Uniklubi

Liput ennakkoon 25 €, ovelta 30 €
Ennakkomyynti Viiala: Pub Wanha Holvi, Toijala: Torigrilli, Valkeakoski: Sportia, Ideapark: Swamp Music, Tampere: Swamp Music Tuomiokirkonkatu.

Vasurit 2018 tarjoaa jokaiselle jotain

Vasenkätisten Vestivaali järjestetään tänä vuonna lauantaina 11. elokuuta. Iltapäivällä Viialan torilla nähdään ja kuullaan muun muassa se, mitä toimittaja Arto Nyberg saa vuotuisessa haastattelussaan irti Vuoden vasenkätisestä.

Vuoden vasenkätisen kiertopalkinto siirtyy miesten lentopallomaajoukkueen kapteenilta Eemi Tervaportilta henkilölle, joka tunnetaan saavutuksista monella saralla. Vuoden vasenkätinen julkistetaan muutamia päiviä ennen Vasenkätisten Vestivaalia. Ennen Eemi Tervaporttia Vuoden vasenkätiseksi on valittu ja Viialassa haastateltu muun muassa Tuomas Kyrö, Jörn Donner, Jukka Rasila, Kaija Saariaho, Tiina Lymi ja Jari Tervo.

Kello 15 alkavassa iltapäiväohjelmassa Viialan torilla esiintyy myös muun muassa huuliharpunsoiton tuore Suomen mestari, akaalainen Serko Nieminen. Nieminen on soittanut huuliharppua vuodesta 2012 ja voitti kesäkuussa huuliharpunsoiton SM-kisoissa kolme eri sarjaa. Lisäksi hän sijoittui yleisessä sarjassa sijoille 2 ja 3.

Arto Nyberg | Serko Nieminen
Viialassa syntynyt ja kasvanut toimittaja Arto Nyberg on haastatellut Vuoden vasenkätistä 2008 Vasenkätisten Vestivaalilta saakka, eikä putki katkea tänäkään vuonna. | Akaalainen Serko Nieminen voitti kesäkuussa Huuliharpunsoiton SM-kisoissa kolme mestaruutta ja yleisen sarjan kakkos- ja kolmossijan. Nieminen esiintyy Vasenkätisten Vestivaalin iltapäiväohjelmassa Viialan Torilla.

Nieminen soittaa huuliharppua ja laulaa kolmessa kokoonpanossa: Serko’s Circuit, Mama’s Machine sekä KovaMaa. Lisäksi Niemistä on kuultu silloin tällöin vierailemassa muiden artistien kuten Sami Saaren, Joe Vestichin ja Emilia Siscon kanssa.

Vasenkätisten Vestivaalilla Serko Niemistä säestää kitaralla Henry Kuronen.

Illalla tarjolla monipuolinen musiikkikattaus

Vasenkätisten Vestivaalin eli Vasureiden musiikillinen iltaohjelma kerää taas kansan Viialan Seurahuoneelle. Tapahtuma on tullut tunnetuksi paitsi mahdollisimman suuresta määrästä vasenkätisiä esiintyjiä myös siitä, mitä muilta festivaaleilta ei saa. Tarjolla on ollut vuosittain oman genrensä kansallisia tähtiä Jukka Nousiaisesta Egotrippiin ja Palefaceen mutta myös paikallista väriä ja kaikkea siltä väliltä.

Yksi kantava teema Vasureilla on ollut monipuolisuus, ja linja jatkuu tänäkin vuonna. Lavalle nousevat muun muassa diskokuningatar Eini, rock-kestosuosikki Uniklubi ja uransa varrella monia bändejä ympärilleen kasannut Faarao Pirttikangas. Kattaus täydentyy kesän aikana.

Maalaispoika maalaa leveällä pensselillä

Mikko Alatalon ensimmäinen iso hitti oli nimikappale vuonna 1974 ilmestyneeltä Maalaispoika oon - soolodebyyttilevyltä. Vuosina 1975–1977 Alatalo keikkaili progebändi Tabula Rasan kanssa ja kirjoitti muun muassa sen debyyttialbumi Tabula Rasan sanat yhtä kappaletta lukuun ottamatta.

Mikko Alatalo
Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja.

1970- ja 80-lukujen vaihteessa Alatalo julkaisi kunnianhioisen Lauluja Siirtomaa-Suomesta -trilogian. Siihen kuuluivat Yhdentoista virran maa (1978), Iso joki tulvii (1981) ja III tasavallan vieraana (1982).

1970-luvun lopussa Alatalo myös siirtyi rokimmasta ilmaisusta iskelmään. Hän menetti rockpuritaanien arvostusta muun muassa neljällä Syksyn Sävel -voittokappaleellaan, jotka olivat "Vicky Lee" (1978), "Rikoo on riskillä ruma" (1980), "Mummoni ja moukarinheitto" (1981) sekä "Minna" (1986).

Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja. Siihen kuuluu muun muassa mainosmusiikkia (Puuhamaa), ihmissuhdeballadeita (Ihmisen ikävä toisen luo) ja lastenlauluja (Känkkäränkkä). Muita Alatalon hittejä ovat muun muassa Taitaa tulla kesä, Rokkilaulaja ja Vesilasi, vessanavain, heiniä paali.

Kultalevyn Alatalo on saanut albumeistaan Maalaispojan rallit (1980), Eläimiä suomalaismetsissä (1981) ja Senaattori ja boheemi (2004), jonka hän teki yhdessä Juice Leskisen kanssa.

2000-luvulla Alatalo on levyttänyt myös Sulo Aittoniemen kanssa albumit Hevosmiesten resepti (2003) ja Harmaa Ferguson (2006) nimellä Suti & Alatalo.

Vuonna 2005 Mikko Alatalo ja Harri Rinne palkittiin ensimmäisenä työparina Juha Vainio -palkinnolla.

Tarinankerrontaa ja kylähulluutta

Pirttikangas perusti vuonna 1998 Cosmo Jones Beat Machine -yhtyeen, jolloin hän esiintyi vielä ristimänimellään Pekka Pirttikangas. Sen jälkeen syntyi useampi muu bändi, kunnes vuonna 2011 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen levy Faarao Pirttikangas -nimellä. Levyn nimi oli Kuhmalahden Nubialaiset, ja sitä tehdessä syntyi samanniminen kokoonpano. Samalla, myös Vasureille tulevalla porukalla syntyi levy Kaatopaikan kuningas vuonna 2013 sekä Papyloonin barbecue syksyllä 2016.

Faarao Pirttikangas
Faarao Pirttikangas ja Kuhmalahden Nubialaiset grillaavat pahan maailman makujen koko kirjoa mitä maukkaimpaan cross kitchen -malliin.

Soundi-lehti kirjoitti levystä neljän tähden arvostelussaan seuraavasti:

– Vasta viisi vuotta sitten ensimmäisen suomenkielisen levynsä julkaissut Pirttikangas on kasvanut nopeasti taitavaksi tarinankertojaksi. Kylähulluus, putken päässä avautuva delirium-tila, uskomushoidot, todellisuuden rajapinta ja synkeät myytit kiehtovat häntä loputtomasti. Moni Papyloonin Barbecuen biiseistä on kuin novelli tai lyhytelokuva, ja se tekee albumista viimeistellyn ja valmiin teoksen.

Blues on Papyloonin Barbecuella hillitysti läsnä.

– Toki orjalaivojen natina ja deltakolmion karjahtelevat haamut häilyvät mukana, mutta yleisesti ottaen Nubialaiset grillaavat pahan maailman makujen koko kirjoa mitä maukkaimpaan cross kitchen -malliin.

Vasureiden aiempien vuosien esiintyjistä lähimpänä Faarao Pirttikankaan musiikillista maailmaa lienee Tuomari Nurmio.

Einin vauhti ei laannu

Edelleen aktiivisesti keikkailevan ja takuuvarmat menojuhlat tarjoavan Einin ura alkoi 17-vuotiaana Yes sir, alkaa polttaa -singlestä marraskuussa 1977. Pellon Orajärvellä maata viljelleen viisilapsisen perheen toiseksi nuorimmainen oli kiertänyt Lapin laskettelukeskuksia veljensä Sailons-bändin solistina 14-vuotiaasta, kunnes häntä erään keikan päätteeksi rohkaistiin lähettämään demo Toivo Kärjelle silloiseen Finnlevyyn.

Keväällä 1978 ilmestyi debyyttialbumi Eini, joka nousi viralliselle myyntilistalle kymmenen kärkeen. Einin 80-luvun alkupuolen albumit Eini & Lady (1981), Jossakin, jos haluat (1982), Aika pakkaus (1983) ja Eini (1985) muodostavat diskohittijatkumon, josta suurimpia menestyksiä olivat Xanadu-musikaalin nimikkobiisi, Syksyn Sävelestä tuttu Kulta rakas, Rajana taivas, Haloo hela Finland, Monta monta yötä, ja Madonnan Like a Virgin -hitin suomennos Olen neitsyt.

Eini
Diskokuningatar Eini nousee Viialan Seurahuoneen lavalle hitteineen kuin takavuosikymmeninä konsanaan.

Vuonna 2005 Eini sai Iskelmä-Finlandia-ehdokkuuden ja teki vuosikymmenen isoimman hittinsä Kun kosket mua.

Vuosituhannen vaihtuminen tarkoitti myös 30-vuotisen taiteilijauran huipennusta, Ylen taltioimaa konserttikiertuetta vuonna 2007, ja Finnhits-kiertueita Dannyn, Markku Aron, Taiskan, Kisun, Vicky Rostin, Frederikin ja Tapani Kansan kanssa. Viimeisimmän Finnhits-kiertue 2012-kokoelma myi nopeasti platinaa.

Toisen tulemisen varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 2011, kun Eini julkaisi lähes 14 vuoden jälkeen uuden studioalbumin. Mä jään -single meni suoraan kärkeen Radio Suomen soittolistalla ja nousi ykköseksi myös muun muassa Iskelmän listalla.

Vuonna 2016 Eini osallistui Uuden Musiikin Kilpailuun kappaleella Draamaa. Hän selviytyi finaaliin ja sijoittui seitsemänneksi. Samana vuonna Eini nähtiin myös Tähdet, tähdet -ohjelman kolmannella tuotantokaudella.

Uniklubilla uusi levy ja vanha hittikimara

Tamperelainen Uniklubi oli yksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen isoista kotimaisista rock-menestyjistä. Bändi nousi suuren yleisön tietoisuuteen ihastuttaneella ja vihastuttaneella kesän 2004 hitillään Rakkautta ja piikkilankaa. Debyyttialbumi myi reilusti platinaa ja pokkasi samana vuonna Emma-pystin parhaana rock-tulokkaana.

Kakkosalbumi Kehä julkaistiin 2005 ja seuraavat studiolevyt vuosina 2007, 2009 ja 2014. Bändi vakiinnutti suosionsa ahkeran keikkailun ja lukemattomien hittien myötä myös tälle vuosikymmenelle.

Uniklubi
Uniklubilta kuullaan Vasenkätisten Vestivaalilla aiempien klassikoiden lisäksi nippu tuoreen Tulennielijä-levyn biisejä.

Uniklubin uusin levy Tulennielijä ilmestyi huhtikuussa 2018. Siltä löytyy kaikkea mitä monipuoliselta rock-levyltä pitääkin: Säröä ja kertosäekaahausta mutta myös kauniita laulumelodioita, pianoballadeja ja haasteellisempaakin sovitusmaailmaa.

Aamulehti kirjoitti uuden levyn jälkeen keikka-arviossaan näin:

– Siinä missä laulaja Jussi Selo ennen vastasi yksin biisien tekemisestä, nyt mukana on koko bändi. Kollektiivisuus tietysti ruokkii yhteyden tunnetta yhtyeen sisällä, mikä taas heijastui lauteilta hyvänä, jollain tapaa aseista riisuvana nöyryytenä. Varmaan viime mainittuun on myös vaikuttanut lisääntynyt elämänkokemus ylipäätään.

Uniklubin miehistöön kuuluvat tätä nykyä Jussi Selo (laulu), Janne Selo (kitara), Pasi Viitala (kitara), Jani Auvinen (rummut), Teemu Mäntykorpi (basso) ja Tuomas Lepistö (kosketinsoittimet).